Varauksia paisutellen tiedotettu

5. toukokuuta 2020 lähetin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamoon sähköpostitse otsikolla ”Asiakirjapyyntö” seuraavaa:

THL julkaisi 18.4.2020 tiedotteen https://thl.fi/fi/-/sosiaali-ja-terveysministerio-ja-thl-eivat-ohjeista-kangasmaskien-kaytosta-julkisilla-paikoilla-liikuttaessa otsikolla "Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL eivät ohjeista kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa".

Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta nojalla pyydän e.m. tiedotteen sisällön perusteena olleet THL:n hallussa olevat asiakirjat pois lukien mahdollisesti yksittäisten potilaiden yksityisyyden vuoksi salassa pidettävät osat. Katson e.m. tiedotteen julkaisemisen olevan osoitus asian valmistumisesta e.m. lain 6 §:n tarkoittamalla tavalla.

Toivon, että ensisijaisena asiakirjanantamistapana on se, että asiakirjat pannaan julkisesti ilman sisäänkirjautumisvaatimuksia saataville Webiin ja lähetätte minulle sähköpostilla näiden asiakirjojen URL:it. Uskon, että tämä toteutustapa on helpoin, jos THL on menetellyt tämän pyynnön käsittelyyn mennessä sisäministeri Maria Ohisalon Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 4.5.2020 ilmoittamien periaatteiden mukaan.

Muussa tapauksessa voin vastaanottaa asiakirjat sähköpostilla tai paperipostina osoitteeseen:

(Postiosoitteeni)

Katson, että pyyntöön tulee vastata maksuttomasti e.m. lain 34 §:n 1 momentin kohdan 3 perusteella.

(Meiliallekirjoitukseni)

28. toukokuuta 2020 sain Jari Jalavalta (johtava asiantuntija Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä) vastaussähköpostin, jonka rungossa viitattiin vain (docx-muotoiseen) liitteeseen, jonka sisältö oli:

Vastaus tietopyyntöön koskien 18.4.2020 julkaistua Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistä tiedotetta kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa.

Kuten tiedotteessa todetaan, Suomen toiminta perustuu johdonmukaisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) linjauksiin ja suosituksiin. WHO:n julkaisema asiaa koskeva ohje ja ECDC:n julkiasema asiaa koskeva tekninen raportti ovat tärkeät tiedotteen sisällön perusteena olleet asiakirjat. Näistä asiakirjoista löytyy lisäksi iso joukko asiaan liittyvää muuta kirjallisuutta. Asiakirjojen linkit on lisätty tämän vastauksen loppuun.

WHO: Advice on the use of masks in the context of COVID-19 Interim guidance

6 April 2020 https://apps.who.int/iris/handle/10665/331693

ECDC: Using face masks in the community Reducing COVID-19 transmission from potentially asymptomatic or pre-symptomatic people through the use of face masks

8 April 2020 (Technical report)

https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/COVID-19-use-face-masks-community.pdf

Vastaus siis poikkeaa Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksesta, jossa sanottiin, ettei asiasta ”ole olemassa mitään asiakirjoja”.

Tässä välissä on hyvä kerrata yllä mainitun tiedotteen asiayhteys. On ilmeistä, että tiedotteen tarkoitus oli ministeriön ohjauksessa kumota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Markku Tervahaudan lausumat, jotka oli esitetty Helsingin Sanomissa 14.4. julkaistussa Sara Vainion jutussa otsikolla ”THL:n pääjohtaja suosittelee kangasmaskien käyttöä julkisilla paikoilla”.

Keskeinen sanoma oli kiteytetty ingressissä yhteen virkkeeseen näin: ”THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan mukaan oireettomienkin ihmisten kannattaa alkaa käyttää kankaista maskia julkisilla paikoilla kanssaihmisten suojaamiseksi.” Siis kankainen maski, jonka tarkoitus on suojata kanssaihmisiä, ja erityisesti nostettiin esiin, että kanssaihmisiä on tarpeen suojata oireettomien ihmisten kantamalta virukselta.

Katsotaan sitten, mitä viitattu WHO:n asiakirja (turvakopio viimeisellä sivulla sanotun lisenssin nojalla) tästä sanoo. Taustaosiossa sanotaan:

Current evidence suggests that most disease is transmitted by symptomatic laboratory confirmed cases. The incubation period for COVID-19, which is the time between exposure to the virus and symptom onset, is on average 5-6 days, but can be as long as 14 days. During this period, also known as the “pre-symptomatic” period, some infected persons can be contagious and therefore transmit the virus to others.3-8 In a small number of reports, pre-symptomatic transmission has been documented through contact tracing efforts and enhanced investigation of clusters of confirmed cases.3-8 This is supported by data suggesting that some people can test positive for COVID-19 from 1-3 days before they develop symptoms.9,10

Thus, it is possible that people infected with COVID-19 could transmit the virus before symptoms develop. It is important to recognize that pre-symptomatic transmission still requires the virus to be spread via infectious droplets or through touching contaminated surfaces. WHO regularly monitors all emerging evidence about this critical topic and will provide updates as more information becomes available.

Vaikka oireettomat viruksen kantajat tiedettiin tartuntalähteiksi jo maaliskuussa, tämä WHO:n asiakirja piti ilmiötä vielä harvinaisena. Tiedotetta laadittaessa 14.4.–18.4. WHO:n asiakirjan lähtökohta olisi jo pitänyt ymmärtää vanhentuneeksi ja asiakirja sikäli kelvottomaksi perusteeksi suosittamattajättämiselle.

Katsotaan kuitenkin, mitä WHO:n asiakirjassa lukee ”Community settings” -osiossa. Heti ensimmäinen lause tukee maskien käyttöä tarkoituksessa suojella muita:

Studies of influenza, influenza-like illness, and human coronaviruses provide evidence that the use of a medical mask can prevent the spread of infectious droplets from an infected person to someone else and potential contamination of the environment by these droplets.13 There is limited evidence that wearing a medical mask by healthy individuals in the households or among contacts of a sick patient, or among attendees of mass gatherings may be beneficial as a preventive measure.14-23 However, there is currently no evidence that wearing a mask (whether medical or other types)by healthy persons in the wider community setting, including universal community masking, can prevent them from infection with respiratory viruses, including COVID-19.

Seuraavan kappaleen ensimmäinen (ja lihavoitu) lause paljastaa ohjeistuksen ydinmotivaation: ”Medical masks should be reserved for health care workers.” Neuvot päätöksentekijöille perustuvat asiakirjan lähtökohdan mukaisesti väärälle kahtiajaolle sairaisiin ja terveisiin. Tervahaudan Helsingin Sanomille lausuman lähtökohtahan oli, että oireeton voi levittää virusta. Tietenkin on selvää, että jos ihminen on ihan oikeasti terve (mitä ihminen ei näissä oloissa siis voi tietää), ei ole tarpeen suojella muita hänen uloshengitykseltään.

Neuvojen ensimmäinen kohta on kuitenkin erittäin hyvä ohje asiasta, joka on ollut Suomessa hukassa esim. Sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmän (29.5. julkaistun) maksiselvityksen kirjallisuuskatsauksen kysymyksenasettelussa:

  1. Purpose of mask use: the rationale and reason for mask use should be clear– whether it is to be used for source control (used by infected persons) or prevention of COVID-19 (used by healthy persons)

Tervahaudan Helsingin Sanomille sanomassa oli siis kyse ”source control” -näkökulmasta. Kangasmaskeista sanotaan:

The use of masks made of other materials (e.g., cottonfabric), also known as nonmedical masks, in the community setting has not been well evaluated. There is no current evidence to make a recommendation for or against their use in this setting.

Tätä on toki voinut käyttää perusteena suosittelemattomuudelle, mutta tästä ei saa perusteita THL:n ja STM:n tiedotteen pelottelulle kangasmaskien potentiaalisista haitoista, jos kangasvalinta on väärä.

ECDC:n kaksi päivää WHO:n asiakirjaa myöhemmin päivätty raportti (turvakopio ensimmäisellä sivulla annetun luvan nojalla) on laadittu nimenomaan siitä näkökulmasta, että maskien tarkoituksena olisi suojella muita saamasta tartuntaa oireettomilta viruksenkantajilta:

This document provides the ECDC opinion on the suitability of face masks and other face covers in the community by individuals who are not ill in order to reduce potential pre-symptomatic or asymptomatic transmission of COVID-19 from the mask wearer to others.

Raportti on helppolukuinen ja suosittelen jokaiselle sen lukemista kokonaisuudessaan. Johtopäätösosio kuuluu näin:

Ottaen huomioon, kuinka haluttomia länsimaiset terveysviranomaiset alunperin olivat suosittamaan arkimaskeja, tätä ECDC:n kantaa voisi luonnehtia erityisen maskimyönteiseksi. Nähdäkseni se tukee paljon paremmin sitä, mitä Tervahauta Helsingin Sanomille sanoi, kuin sen kumoamista. THL:n ja STM:n tiedotteessa sanottiin:

… Tällä hetkellä Suomen toiminta perustuu johdonmukaisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) linjauksiin ja suosituksiin.

WHO:n ja ECDC:n ohjeet perustuvat siihen, että oireettomilla ihmisillä ei ole tarvetta maskin tai suojuksen käyttöön julkisilla paikoilla. …

ECDC:n osalta pidän tiedotteen luonnehdintaa vähintäänkin harhaanjohtavana. ECDC:n osalta paino on pantu käytännössä kokonaan johtopäätöslistan viimeisen varauksen paisutteluun.

En löytänyt kummastakaan perusteasiakirjasta itsestään (siis niiden lähteitä läpi käymättä) perustetta tiedotteen kappaleelle:

Itsetehdyssä maskissa vääränlainen kangasmateriaali voi heikentää keuhkojen terveyttä, kun esimerkiksi mikrokuituja, pölyä tai kangashiukkasia joutuu hengitysteihin. Väärä kangasvalinta voi lisätä hengitysvastusta, jolloin hiilidioksidipitoisuus voi lisääntyä haitallisiin mittoihin. Myös riski sydäntapahtumiin tai astmakohtauksiin voi kasvaa.

Erityisesti asiaa ei mainittu lainkaan ECDC:n ja WHO:n dokumenttien riski-/vasta-argumenttilistauksissa.